KAHVIN SEKÄ TESFAYEN JUURET OVAT SYVÄLLÄ ETIOPIAN MAAPERÄSSÄ

Postad

Olisi vaikea tiivistää kahvin olemusta muutamaan lauseeseen saatikka sitten muutamaan sanaan. Ja onneksi ei tarvitsekaan, sillä niin moniulotteinen ja valtavan kokoinen asia on kyseessä. Maailmassa ei varmasti ole montaa kolkkaa, jossa ei tunneta kahvia. Suurin osa maailman ihmisistä on sitä maistanut tai tulee maistamaan jossain vaiheessa elämäänsä. Meillä jokaisella on muistikuva, että koska ja missä ensimmäistä kertaa maistoi kahvia. Suurimmalla osalla myös kuva siitä, että missä ensimmäisen kerran joi todella hyvää kahvia! Kahvi koskettaa koko maailmaa: viljelijää Etelä-Etiopiassa, rahtialusta joka lähtee Indonesiasta, paahtajaa joka maistaa näytteitä jossain toisaalla ja tietenkin ihmistä, joka höyryävä kahvikuppi kädessä istuu kotinsa terassilla ja ajatuksiinsa vaipuneena katselee kaukaisuuteen. Etiopiaa pidetään kahvin kehtona ja juuri siksi tässä maassa on jotain niin taianomaista ja kiehtovaa, kun puhutaan kahvista. Siksi haluamme nyt kertoa lisää Etiopiasta ja kahvista.

Teksti: Eskil Edblad (käännös Ville Salo)
Kuva: Jonathan Låstbom


Oromian alueelle eteläisessä Etiopiassa on Oromo-kansa asunut jo vuosisatoja. Guji on yksi Oromian alueista ja se on saanut nimensä Oromo-heimon mukaan. Oromo-kulttuurilla on pitkät perinteet tapoineen ja seremonioineen. He ovat käyttäneet kahvimarjaa marjan tavoin jo kauan ennen kuin siitä alettiin valmistaa juomaa, jollaisena me sen tunnemme. Heillä oli tapana painella marja karkeaksi soseeksi ja sekoittaa se rasvan kanssa ja käyttää tätä nykyaikaisen energiapatukan tavoin.

Erityisen mielenkiintoista on se, että Oromoilla on kahviseremonia, jossa periaatteessa käydään läpi koko kahvin matka; prosessointi, lajittelu, paahtaminen, jauhaminen ja lopuksi vielä kahvin valmistus. Itse valmistus tehdään perinteisellä etiopialaisella valmistustavalla eli Jabananilla. Koko seremonia on kunnianosoitus kahville ja tästä mekin voimme ottaa oppia eli pysähdytään hetkeksi kahvin valmistamisen äärelle. Nautitaan hetkestä ja kunnioitetaan tätä jaloa juomaa ja kaikkea sitä työtä jota se on matkan varrella vaatinut.

Mutta palataan vielä Gujiin. Olosuhteet kahvinviljelyyn ovat kerrassaan loistavat. Itse asiassa Oromot eivät ole koskaan istuttaneet alueelle kahvipuita, sillä ei ole tarvinnut. Kahvia kasvaa nimittäin alueella villinä lähes joka puolella. Näistä huikeista puitteista huolimatta tarvittiin yksi mies nostamaan alueen kahvit koko erikoiskahvimaailmaan tietoisuuteen, nimittäin Tesfaye Bekele. Mutta kuka hän oikein on ja mitä hän on tehnyt, jotta häntä kutsutaan jo alueella legendaksi?





Tesfaye Bekele

Tesfaye eli lapsuutensa maaseudulla Gujin alueella. Hän varttui hyvin vaatimattomissa olosuhteissa kahvia tuottavassa perheessä. Kahvi tuli siis hänelle tutuksi jo hyvin aikaisessa vaiheessa, mutta hän ei koskaan kuvitellut jatkavansa työtä kahvin parissa. Hän halusi opiskella ja valmistui lopulta agronomiksi, jonka jälkeen hän aloitti työt Etiopian hallituksen ympäristöohjelmassa. Hieman sattuman kaupalla Tesfaye päätyi takaisin Gujin alueelle, kun alueella riehui tuhoisa metsäpalo. Hän sai tehtäväkseen uudistaa pahoin kärsineen alueen ympäristöä ja hän aloitti istuttamalla alueelle metsää ja kahvipuita. Alusta asti oli tärkeää, että paikallinen väestö oli myös mukana projektissa. Tämä oli tosin alkuun oli hieman vaikeaa, koska piti rehellisesti kertoa, että tulisi menemään vielä monta vuotta ennen kuin saataisiin ensimmäistä kertaa satoa. Tesfaye oli kuitenkin itsepäisesti päättänyt onnistua. Hän sanoi itsensä irti palkkatyöstään ja perusti oman kahvitilan Shakisoon, Suke Quton. Hän halusi näin näyttää paikallisille, että uskoo täysillä projektin onnistumiseen. Ja niin hän onnistuikin! Hänen tilansa innoittamana alkoivat paikalliset perustamaan pientiloja ympäri Gujia esimerkkinään Tesfayen Suke Quto.


Kahvitilan perustaminen, jonka perimmäinen tarkoitus on auttaa paikallista väestöä, kertoo paljon Tesfayesta ihmisenä. Ja nimenomaan tavalla, jossa ihmisille tarjotaan pitkäaikainen keino vaikuttaa elintasoonsa. On kerrassaan mahtavaa, että Suke Quto -tila on kannustanut niin monia paikallisia panostamaan kahvinviljelyyn ja nyt ollaan tilanteessa, jossa Gujilla on erittäin hyvä maine raakakahviostajien keskuudessa kautta maailman. Aikaisemmin kahvimaailma tunsi kyllä Sidamon ja Yirgacheffen, mutta nykyään myös Guji kuuluu tähän samaan joukkoon. Kuluneen vuoden aikana Tesfaye on viettänyt paljon aikaa Latinalaisessa Amerikassa oppimassa paikallisilta kahviviljelijöiltä ja -tuottajilta. Hän janoaa jatkuvasti uutta tietoa kahvista ja haluaa oppia lisää, jotta voi sitten hyödyntää osaamistaan oman alueensa kahvien kanssa.





Johan & Nyström suhde etiopiaan:

Yhteistyömme Tesfaye Bekelen kanssa alkoi jo vuonna 2012. Tänä aikana olemme vierailleet lukuisia kertoja hänen tilallaan ja meistä on tullut erittäin läheisiä kumppaneita. Emme oikeastaan edes ajattele, että ostamme vain häneltä raakakahvia vaan pikemminkin koemme, että teemme tiivistä yhteistyötä paremman kahvin eteen. Vuosien varrella on myös ollut mahtavaa huomata miten alue on kehittynyt kahvituotannon myötä. Tesfaye on esimerkiksi ollut mukana rahoittamassa paikallisen koulun rakentamista. Yhteistyö Tesfayen kanssa on meille ehkä jopa isompi asia, kuin se edes ulospäin näyttää. Kerromme kyllä aina parhaamme mukaan asiakkaillemme Tesfayen kahveista, mutta kaikkea tätä ylpeyttä meidän yhteistyöstä on joskus vaikea pukea sanoiksi.



Uniikkii Suke Quto

Suke Quto ei ole mikään ihan tavallinen kahvitila. Ensinnäkin sijainti ja olosuhteet, sillä nyt ollaan kahvin syntysijoilla, on jotain täysin ainutlaatuista. Vaikka miten yrittäisimme saada kaiken tämän vangittua valokuviin, niin se on mahdotonta. Todellisuus paikan päällä on yksinkertaisesti maagista. Voisi sanoa, että kyseessä on oppikirjaesimerkki teollisen kahvituotannon täydellisestä vastakohdasta.



Kahvipuut saavat periaatteessa kasvaa täällä villinä, luontaisessa ympäristössään, muun kasvuston varjossa. Alueen vehreys ja diversiteetti houkuttelee paikalle myös paljon eläimiä. Vulkaaninen maaperä sekä maatuvat puut, jotka palaavat maaperän kiertokulkuun luovat erittäin optimaaliset olosuhteet kaikelle kasvulle. Loistavien olosuhteiden lisäksi Tesfaye vielä muokkaa luontaista kasvustoa semi-forest cofffee (SFC) -metodilla eli metsän kasvua hoidetaan juuri kahvin etua silmällä pitäen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tiettyä kasvuston osaa harvennetaan harkitusti, mikäli se alkaa liikaa valtaamaan elintilaa kahvilta. Osa metsänhoitoa on myös rikkakasvuston kitkeminen sekä luonnollisesti uusien kahvipuiden istuttaminen. Voisi sanoa, että Tesfaye enemmänkin ohjaa metsänkasvua haluttuun suuntaan. Tämä kyseinen viljelytapa edustaa noin viidennestä kaikesta Etiopian kahvituotannosta.

Yleisesti tunnettuja muita viljelytapoja Etiopiassa ovat forest garden coffee (FGC) ja garden coffee (GC). Näissä molemmissa metsää muokataan enemmän kuin SFC-metodissa. FGC on Etiopiassa selvästi yleisin tapa tuottaa kahvia noin 30% osuudellaan.



VUOSITTAINEN KIERTO JA ILMASTO

Tarkastellaan hieman lähemmin, että miten viljelykaudet Etiopiassa menevät. Vuosi jaetaan perinteisesti kolmeen kauteen: Bega, Belg ja Kiremt. Bega ajoittuu alkaa lokakuussa ja päättyy tammi/helmikuussa. Kyseessä on pidempi kuiva kausi, jolloin kahvisato kerätään ja prosessoidaan. On tavallista, että tälläkin kaudella saattaa esiintyä pieni määriä sateita.

Belg alkaa helmikuussa ja päättyy toukokuussa. Tätä jaksoa voidaan pitää valmistautumisena varsinaiseen sadekauteen. Vettä sataa jonkin verran ja tämän kauden aikana kahvi kukkii ja pölytys tapahtuu. Kauden loppupuolella marjojen kypsyminen hiljalleen alkaa.

Varsinainen sadekausi eli Kiremt alkaa kesäkuussa ja jatkuu syyskuulle. Sadekauden aikana tapahtuu varsinainen kypsyminen, mutta kypsymisen viimeiset vaiheet saattavat joskus ulottua vielä Bega-kauden puolelle.

Luonnollisesti ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät myös Etiopiassa. Lämpötilat ovat nousseet ja samanaikaisesti joillain alueilla sademäärät ovat vähentyneet. Valitettavasti mikään ei tällä hetkellä viittaa siihen etteikö lämpotilat jatkaisi nousuaan myös tulevaisuudessa. Sademäärissä ei odoteta kuitenkaan tapahtuvan merkittäviä muutoksia lähitulevaisuudessa, mutta ilmastomuutoksen seurauksena muutokset voivat olla arvaamattomia ja pahimmillaan edetä nopeastikin.




Kahvi

Tesfaye työskentelee pääasiassa welicho/wolisho ja kurume –lajikkeiden kanssa. Kyseessä ovat paikalliset alkuperäislajikkeet, joita on sittemmin istutettu erilaisille kahvitiloille. Kyseiset lajikkeet ovat hyvin yleisiä Etiopian eteläosissa. Yleisesti Etiopiassa viljellään noin 130:tä eri kahvilajiketta.

Voisi sanoa, että nämä lajikkeet ovat oikeastaan vastakohta JARC:in, Jimma Agricultural Research Center, lajikkeille. JARC kehitti 1970-luvulla noin 40 lajiketta, jotka sietivät paremmin 60-luvulla yleistyneitä kasvisairauksia. On siis hyvä tietää, että kun puhutaan etiopialaisista kahvilajikkeista, niin ne tulee jakaa kahteen eri kategoriaan, eli JARC:in lajikkeet sekä paikalliset alkuperäislajikkeet. Nämä alkuperäislajikkeet eivät ole yhtä resistenttejä kasvisairauksia vastaan, mutta maultaan ne ovat mielestämme parempia. Jos vielä palataan welicho ja kurume -lajikkeiden historiaan, niin ne ovat molemmat nimetty aikanaan paikallisten puutyyppien mukaan. Tämä jos mikä osoittaa upealla tavalla sitä kunnioitusta mikä alueen ihmisillä on luontoa kohtaan. Kaikki mikä kasvaa täällä on enemmän kuin vain puita ja kasveja, ne ovat osa kokonaisuutta!

Tesfayen tuottamat kahvit tekevät meihin joka kerta vaikutuksen! Se on aina yhtä odotettu hetki paahtimolla, kun uuden sadon Welenat saapuvat ja pääsemme vihdoin maistamaan kahvia. Vaikka sadot aina vaihteleekin, niin maussa on aina tyypillistä etiopialaista kepeää hedelmäisyyttä

Etiopialaisen kahvin korkeaan laatuun vaikuttavat seuraavat tekijät:

    • Olosuhteet ovat ihanteelliset kahvintuotantoon ja pitkään kehittynyt geneettinen diversiteetti on omaa luokkaansa.
    • Alueen pienviljelijöiden runsas lukumäärä ja pieni tilakoko mahdollistavat luonnonmukaisen tavan tuottaa kahvia. Viljely tapahtuu luonnon ehdoilla eikä viljelyssä tarvita keinotekoisia lannoitteita eikä torjunta-aineita.
    • Edellä mainittuihin vielä yhdistettynä Tesfaye Bekelen kaltainen kunnianhimoinen visionääri, niin lopputulos ei voi olla muuta kuin vaikuttava.






Tulevaisuus

On sanomattakin selvää, että myös Etiopian kahvintuotanto tulee olemaan tulevaisuudessa haasteiden edessä. Taustoista on hyvä mainita, että maan viennistä 30% on kahvia ja etiopialaisista 15% saa elantonsa kahvista.

Vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin, että vuoteen 2050 mennessä Etiopian kahvinviljelyyn sopivasta maa-alasta tulisi katoamaan noin 50%. Vuoden 2017 tutkimuksessa ennustettiin vuosisadan loppuun mennessä vastaavan osuuden olevan noin 59%. Kyseessä on kaikilla mittareilla synkkä ennuste, jonka välilliset vaikutukset yhteisöön tulevat olemaan dramaattiset, ei ainoastaan kahvin näkökulmasta katsottuna vaan ylipäätänsä ihmisten jokapäiväisen elämän kannalta. On vain toivottava, että koko ihmiskunta ottaisi vihdoin ilmastokriisin tosissaan ja muutoksen vauhtia saataisiin hidastettua.

Synkistä ennusteista huolimatta Etiopian kahvintuotannolla on kuitenkin toivoa. Etiopiassa on paljon yli 2000:n metrin korkeudella olevaa maa-alaa ja jos kahvituotantoa kehittämällä osa tuotannosta pystytään siirtämään korkeammalle, niin tulevaisuus etiopialaisen kahvin kannalta näyttää hieman valoisammalta. Ehkäpä Tesfayellakin on vielä sananen sanottavana tässä asiassa ja saamme nauttia etiopialaisesta kahvista vielä pitkään.

← Äldre inlägg Nyare inlägg →



Lämna en kommentar