Kahvin ehdoton kehto ja keskus on Etiopia ja se on ollut vähän yli 1000 vuotta. Täällä ihminen löysi pensaan, joka on antanut ihmiskunnalle vastustamattoman kahvimarjan. Etiopia on aina ollut se paikka, jonne kahvintuottajat ympäri maailmaa ovat menneet syventämään tietämystään kahvipensaasta sen alkuperäisessä terroirissa. Sillä mitä maapallon väestö olisi tehnyt, jos ei olisi törmännyt tähän marjaan, jonka siemenestä olemme oppineet paahtamaan, jauhamaan ja keittämään sitä jaloa kahvijuomaa?
Kahvin vaikutusta maailmanhistoriaan on vaikea käsittää. Sen jälkeen, kun se oli ollut suhteellisen suljettu levinnyt arabimaailmassa, kunnes kauppaa merten yli, se vei sekä Indonesiaan sekä Etelä-ja Keski-Amerikkaan.
Kasvimaailman erilaiset ärsykkeet ovat kautta historian houkutelleet meitä, mutta mistään ei ole tullut niin suurta osaa ihmisten arjessa kuin kofeiinista. Jos se on yksi Ruotsin kuninkaista, me yhdistämme erityisen paljon kahvia, se on Karl XII. sanotaan, että oleskellessaan Benderissä 1700-luvun alussa hän otti mieleen turkkilaisen kahviperinteen. 1700-luvun alussa käytössä olleella ruotsalaisella kahvipannulla lienee ollut jonkinlaista sukulaisuutta turkkilaisen panimon kanssa ibrik.
Kahvikulttuurin Syleilymme ei kuitenkaan tapahtunut täysin ilman draamaa. Kahdeksan kertaa he yrittivät kieltää ruotsalaisia juomasta tätä yhä suositummaksi tullutta juomaa. Kiellot olivat sekä poliittisia että verotuksellisia. Nämä kiellot saivat ihmiset menemään niin pitkälle, että he menivät tietyissä tilanteissa ulos protestijunissa.
Kahvinkulutus kasvoi yhä enemmän, mutta käsitys kahvista oli melko naiivi pitkälle 1900-luvulle asti. kuva jatkui sillä, että kahvi oli jotain voimakasta ja oleellista, jonka päätarkoitus oli piristää meitä. 70-luvun alkupuolella alkoi kuitenkin puhaltaa uusia tuulia.
Suhde talonpoikaan alkoi edetä hieman etääntyneemmästä avoimempaan ja tiiviimpään yhteistyöhön.
Alkoi ihmetellä, voisiko kahvimarjaa jalostaa vielä enemmän ja heijastaa sen vivahteikkaampia makuominaisuuksia, jotta kahvi olisi lähempänä viinikulttuuria. Askel otettiin bulkkipainotteisesta kahviteollisuudesta pienimuotoisempaan ja käsityöläisempään tuotantoon. Tämä johti myös uuden termin käyttöön, nimittäin erikoiskahviin.
2000-luvun alussa Pohjoismaissa alkoi näkyä selkeitä trendejä tässä lähestymistavassa. Kahvikulttuuri alkoi kehittyä. Siitä, että aiemmin keskityttiin vain paahtamisen luonteeseen, alettiin nyt tarkastella kahvimarjan aitoja makuominaisuuksia ja
